Timo Vesala

EU-yhdenmukaistettu kuluttajahintainflaatio (ei huomioi mm. omistusasujan pääomakuluja) hidastui lokakuussa 1,5 %:iin. Näinkin selvä pudotus selittyy paljolti syksyn 2024 vertailujaksolla, jolloin alv-korotus ja sähkön kallistuminen nostivat tilapäisesti hintoja.

Miltä maailmatalouden suunta näyttää? Maailman talousvaikuttajat kokoontuivat Washingtonissa   - Kuntarahoitus Pääekonomisti Timo Vesala osallistui IMF;n ja Maailmanpankin vuosikokouksiin Washingtonissa: tässä tärkeimmät nostot maailmantaloudesta.

Blogasin IMF/WBG vuosikokousten annista:

💡Taloudessa angstia, mutta myös yllättävää resilienssiä

💡 Syvempi alueellinen integraatio kompensoisi globaalia hajaannusta
 
💡 Tekoäly hallitsi keskusteluja.
 
💡 Geopoliittisesti Euroopan asema on tukala

www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaist...

Voi rähmä. Kansantalouden tuotanto laski syyskuussa ja Q3:n 1. bkt-arvio on -0,1%. Näin Q3 olisi 4. peräkkäinen ➖merkkinen kvartaali.

2025 bkt-ennusteemme (+0,5%) alkaa näyttää liian optimistiselta. Näillä luvuilla (voi kyllä muuttua paljonkin!) mentäisiin lähempänä nollaa.

Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen reaalihinnat ovat laskeneet kevään 2021 huipulta yli 26%.

Pääkaupunkiseudulla (pks) vanhojen osakeasuntojen hintaindeksi raapi syyskuussa alkuvuoden pohjatasoja. Muualla Suomessa mentiin vähän alkuvuotta ylempänä. Hintojen vuosimuutos pks -2,7%, koko maassa -2,3%.

Kauppamäärien maltillinen piristyminen jatkuu.

Taloudesta on tihkunut jo hyviäkin uutisia, mutta kuluttajia ne eivät vakuuta. Kuluttajien luottamus edelleen heikkoa lokakuussa. Työttömyyden uhka suurin mörkö (lähes 60% uskoo työttömyyden yhä nousevan).

Myös elinkeinoelämän luottamusmittarit ottivat vähän takapakkia.

Euroalueen suhdannekuva kirkastui lokakuussa odotuksia enemmän. Tämä on hyvä uutinen, sillä euroalueen talousuutisissa on muutoin viimeaikoina ollut pientä pettymyksen makua.

Saksa nousee, Ranska sukeltaa.

Saksan lokakuun PMI-yhdistelmäindeksi korkeimmillaan sitten kevään 2023. Toki teollisuuden PMI yhä alle 50 pisteen, mutta stabiilina sekin.

Ranskassa poliittinen sekoilu varmaankin painaa pohkeissa.

2) Nettomaahanmuuton alaneminen kuitenkin jatkuu. Nyt mennään vuositasolla jo tuntuvasti alle 40 tuhannen, joka on Tilastokeskuksen väestöennusteiden oletus maahanmuuton pysyvästä tasosta. Syntyvyyden pienestä elpymisestä huolimatta väestön kokonaislisäys selvästi laskenut.

Pari huomiota syyskuun väestötilastoista 🧵2/2:

1) Syntyneiden määrä on jokseenkin koko alkuvuoden ollut selvästi korkeammalla tasolla kuin 2023-24. Rullaava vuosisumma oli syyskuussa yli 45 tuhatta ja korkeimmillaan n. 3 vuoteen.

Kyllä tuo lienee yksi keskeinen selittäjä. Heikko kesätyösesonki näkyi erityisesti kesä-heinäkuun työllisyysluvuissa. Nyt syyskuussa kuitenkin myös 25-64v. työllisyys hieman lisääntyi vuodentakaisesta.

Periaatteessa näin. Elokuun trendiluku tarkentui 10% -> 9,9% ja syyskuun luku pysyi 9,9%:ssa. Trendiluku yleensä aina hieman muuttuu, kun uutta dataa tulee. Minusta tärkein viesti on, että työllisyyden heikkeneminen on ehkä nyt ohi. Tätä tukevat työllisyysaste ja myös työttömien määrän kehitysura.

Työllisyysluvut hieman paranivat syyskuussa. Työttömyysasteen trendiluku on tarkentunut takaisin alle 10%:n ja työllisyysasteessa pientä nousua.

Teollisuustuotanto elokuussa edellisvuoden tasolla. Alaspäin Saksaan vertailtaessa kohtalaista menoa. Tilauksissa vaihteeksi laskua mutta trendi edelleen positiivinen.

Vaikka yksityinen kulutus on supistunut, koko yksityisen kysynnän (kulutus, investoinnit, nettovienti + varastot) vaikutus bkt:n vuosikasvuun on ollut 2024 lopulta lähtien n. +1%-yks.!

Bkt:n tämän vuoden sakkauksessa julkisen palvelutuotannon sopeutuksilla ollut aika iso rooli.

Euroalueen inflaatio kiihtyi syyskuussa odotetusti 2,2%:iin, kun energian hintojen voimakkaimman laskun vaikutus hiipuu. Palveluinflaatio +3,2%, ruoka +3%, pohjahinnat +2,3%.

Pohjahintojen muutosvauhti viimeisen 3kk aikana ollut taas himpun verran koholla.

Tuotannon suhdannekuvaaja laski vuositasolla 0,5%, mutta elokuun ponkaisu ennakoisi kuitenkin heinä-syyskuulle lievästi positiivista vuosineljännestä. Pohjallahan on 3 miinusmerkkisen bkt-kasvun kvartaalia.

Voi voi. Vielä kuukausi sitten robotti povasi n. 0,4%:n kasvua Q3:lle, mutta negatiiviset uutiset mm. työllisyydestä, rakentamisesta ja toimialojen liikevaihtokehityksestä ovat painaneet nowcastin pakkaselle. ☹️

Kuluttajien luottamus parani syyskuussa hieman, mutta mitään oleellista kohenemista ei vielä ole. Asunnonostoaikeet ovat yhä matalalla.

Elinkeinoelämän puolella luottamuksen (verkkainen) elpymistrendi sen sijaan jatkuu.

Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat isossa kuvassa toipuneet mutta elpymisvauhti näyttää viime aikoina vähän hyytyneen.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat elokuussa koko maan tasolla 1,9% edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla laskua ”enää” 0,4%, mutta toki PKS:lla pudotus ollut kokonaisuutena syvempi.

Euroalueen ostopäällikköindeksi (51,4) ylitti syyskuussa odotukset palvelualojen näkymien vahvistumisen ansiosta.

Tariffien varjossa teollisuuden PMI oli sen sijaan pettymys. Not encouraging.

3) Nettomaahanmuuton lasku on voimistunut. Nyt vuosisumma jo selvästi alle 40 000. Samalla väestönkasvu hidastuu, vaikka syntyneiden vähemmyys kuolleisiin verrattuna pienenee.

3/3 end

2) 2025 syntyvien ikäluokka lienee matkalla yli 45 000 tasolle. Historiallisesti kovin matala luku, mutta korkeampi kuin 2023-24.

Luonnollinen väestönlisäys (syntyneet - kuolleet) nyt vuositasolla n. -14 000.

2/3

Muutama nosto aamun väestötilastoista:

1) Syntyvyys on jonkin verran piristynyt. Varsinkin kesäkuukausina on syntynyt selvästi enemmän lapsia kuin viime vuonna.

🧵1/3

Asuinrakentaminen pysyy kohmeessa. Luvissa ja aloituksissa 12 kk rullaava summa heinäkuussa edelleen laskussa.

Jonkinlainen suhdannekäänne Suomessa on käynnissä, mutta vauhtia on vaikea saada, jos kuluttajat eivät kuluta (työttömyys 2000-l huipussa) eikä rakentaminen elvy.

Tylyt työllisyysluvut elokuulta.
- Työttömyysasteen trendiluku 10% (viimeksi yhtä korkea 1999)
- työttömiä 53t enemmän ja työllisiä 23t vähemmän kuin vuosi sitten

Huono kesätyösesonki ei yksin rumia lukuja selitä. Ainoa hopeareunus, että työvoiman ulkopuolella entistä vähemmän.

Jep. Ennustemuutokset ovat toki sikäli loogiset, että alempien korkojen voi olettaa tukevan kasvua ja työllisyyttä. Samalla siis kuitenkin myös hyväksytään nopeampi inflaatio, joka on edelleen lähes 3% eikä 2 %. Kiinnostavaa seurata, miten korkosijoittajat tämän sulattavat.

Ei voi tietää, mutta olisiko konkurssihuippu vihdoin menossa ohi. Vireille pantuja konkursseja oli elokuussa vähemmän kuin vuosi sitten. 12 kk liukuva summa värähti hieman alas.

Jänskää. Verrattuna kesäkuun arvioihin, Fedin makroennusteissa bkt-kasvu ↗️, työttömyys ↘️, inflaatio ↗️.

Silti arvio tulevasta korkopolusta ↘️

🤔