Tiede & edistys

Nuorisotutkimuksen keskustelut perustuvat usein lineaariseen ja tulevaisuuskeskeiseen ymmärrykseen ajasta. Voisiko aikaa hahmottaa toisin? Millaisia eri ulottuvuuksia ja kerrostumia ajalla on nuorten elämässä?

tiedejaedistys.journal.fi/article/view...

Esittelyjä & erittelyjä -osiossa Ville Suuronen arvioi Didier Eribonin teosta Paluu Reimsiin.

Numeron viimeisessä vertaisarvioidussa artikkelissa Essi Julin ja Timo Harrikari pohtivat sijaishuoltoon sijoitettujen nuorten kuulemista ja siellä tuotetun tiedon hankaluutta. Millaisia ovat lastensuojelun piirissä olevien nuorten osallistumisen mahdollisuudet ja millaisin ehdoin ne rakentuvat?

Riikka Hohti, Henrika Ylirisku, Verneri Valasmo, Varpu Mehto ja Rachel Sinquefield-Kangas tutkivat nuoruutta ympäristökriisien ilmapiirissä. Kirjoittajat tarkastelevat luonnontieteellisessä museossa toteuttamaansa nuoria osallistavaa tutkimusta ilmapiirin etnografian kautta.

Toisessa tutkimusartikkelissa Lauri Jäntti ja Noora Pyyry käsittelevät luottamuksen rakentumisen merkitystä nuorisotutkimuksen tiedontuotannolle. Kirjoittajat tarkastelevat erityisesti tutkimustilanteen affektiivista ilmapiiriä, joka voi vahvistaa tai rapauttaa luottamusta.

Jenni Kallio ja Susanna Ågren käsittelevät artikkelissaan nuorten aikatyötä. Nuorisotutkimuksen keskustelut perustuvat usein lineaariseen ja tulevaisuuskeskeiseen ymmärrykseen ajasta. Voisiko aikaa hahmottaa toisin? Millaisia eri ulottuvuuksia ja kerrostumia ajalla on nuorten elämää koskien?

Päivi Honkatukia ja Marja Peltola pohtivat pääkirjoituksessaan nuorisotutkimuksen tiedon ”hankaluutta” eli tieteenalan peruskysymystä siitä, kuinka nuorten kokemukset ja näkökulmat muovautuvat yhteiskunnalliseksi ja akateemiseksi tiedoksi.

Numerossa paneudutaan nuorten aikatyöhön kiihtyneessä ajassa, luottamuksen rakentumiseen nuorten kohtaamisessa, ilmapiirin rooliin ympäristökriisin kohtaamisessa ja kysymyksiin sijoitettujen nuorten osallistumisen ehdoista.

Tiede & edistyksen teemanumero Nuorisotutkimuksen hankala tieto (3/2025) on ilmestynyt!

Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi

Päätoimittajaksi?

Tiede & edistys hakee päätoimittajaa! Tiede & edistyksen nykyisten päätoimittajien kausi päättyy vuoden 2025 loppuun ja etsimme heille jatkajaa vuoden 2026 tammikuusta alkaen.

Tutustu hakuilmoitukseen:
tiedejaedistys.journal.fi/announcement...

Kaikesta muutokseen tähtäävästä puheestaan huolimatta se sitoo yhteiskunnallista ja poliittista mielikuvitusta vallitsevan kapitalistisen yhteiskunnan puitteisiin.

Kiertotalouden utopia nähdään artikkelissa perustavasti ideologisena utopiana, sillä se painottaa erityisesti omistavan luokan yhteiskunnallisia tarpeita talouskasvuvaatimuksen näkökulmasta.

Artikkeli katsoo, että vaikka utopioiden on tarkoitus tarjota vaihtoehtoja olemassaolevalle yhteiskuntajärjestykselle, saattavat ne myös toimia vallitsevia olosuhteita oikeuttavina ideologioina.

Artikkelissa kysytään: Millainen utopia kiertotalous täsmällisesti ottaen on? Millaisiin käsityksiin olemassaolevasta yhteiskunnasta kiertotalouden utopia perustuu ja millaisten yhteiskunnallisten toimijoiden näkökulmat siinä painottuvat?

Kiertotalous on yhteiskunnallisessa keskustelussa saanut valtavan myönteisiä merkityksiä ja toisinaan yhteiskuntatieteissäkin sitä on käsitelty utopiana.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Sitran ja Ellen MacArthur Foundationin verkkosivuilta.

Näennäisen suurtakin muutosta lupaavat utopiat voivat lopulta päätyä estämään yhteiskunnallisten vaihtoehtojen ajattelua ja siten näiden vaihtoehtojen poliittista edistämistä.

Keijo Lakkalan ja Teemu Loikkasen artikkeli analysoi kiertotalouden visioita utopiatutkimuksen, ekologisen marxismin ja kriittisen jätetutkimuksen teoreettisilla välineillä.

Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi/article/view...

Lisäksi tutkittavien mustien feministien antikapitalistinen työ keskittyy identiteetin, instituutiosuhteiden ja poliittisen paikantumisen kysymyksiin. Heidän analyysinsä pyrkimyksenä on kapitalistisista velvollisuussuhteista vapautuminen.

Black Power Napsin taiteessa unen riistäminen hahmotetaan keskeiseksi rasistisen kapitalismin sortomuodoksi. Taiteilijat pyrkivät mahdollistamaan levon ihmisille, joilta unen mahdollisuudet on historiallisesti viety.

Mustan feminismin keskeisten käsitteiden ja ajattelijoiden tausta radikaaleissa poliittisissa liikkeissä tulee näin helposti ohitetuksi ja niiden antikapitalistinen teoria sivuutetuksi. Näitä taipumuksia vastaan artikkeli ehdottaa mustan feminismin antikapitalistista luentaa.

Suomenkielisissä keskusteluissa antikapitalistista politiikkaa on käsitelty erityisesti italialaiseen autonomimarxilaiseen perinteeseen nojaten. Samalla mustan feminismin käsitteistöä on usein tulkittu painottaen sen sisältymistä vakiintuneisiin tekemisen tapoihin.

Tutkimisen kohteena on taidekollektiivi Black Power Napsin työ. Sen keskiössä on rasismin vaikutus unen jakautumiseen. Artikkeli lähestyy kollektiivin taidetta Jennifer Nashin kehittämän rakkauspolitiikan kautta ja sen jatkajana.

Emma Kaskisen artikkeli "Lepo antikapitalistisena vastarintana ja mustan feminismin perinne" tulkitsee yhdysvaltalaista mustaa nykyfeminismiä sen tuottaman antikapitalistisen ajattelun näkökulmasta.

Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi/article/view...

Numeron taiteilijan, Jouni Tossavaisen, työt edustavat valokuvarunoutta.

Esittelyissä & erittelyissä Ari Korhonen pohtii filosofisten instituutioiden merkitystä Collège International de Philosophien historian kautta.

Sauli Havu analysoi puheenvuorossaan Bernard Lahiren teosta Les structures fondamentales des sociétés humaines ja pohtii, mikä on sosiologian suhde muihin tieteisiin ja millaista tietoa sen tulisi tuottaa.

Numeron toisessa tutkimusartikkelissa Keijo Lakkala ja Teemu Loikkanen pureutuvat kiertotalouteen tarkastelemalla sitä kapitalistisena utopiana.

Emma Kaskisen tutkimusartikkeli tarkastelee mustan feminismin antikapitalistisia juonteita. Artikkeli pohtii kapitalistisen kuormituksen epätasaisen jakautumisen ongelmaa, ja kysyy, kenellä on lupa levätä nyky-yhteiskunnassa.

Numeron pääkirjoitus kiinnittää huomionsa tiedejulkaisemisen voimiin ja voimattomuuksiin. Millaiset voimat julkaisemista liikuttavat ja missä ne oikeastaan sijaitsevat?

Avoimesti verkossa: tiedejaedistys.journal.fi