Mikael A. Manninen

Ehkä siinä on yritetty litteroida kärpästen surinaa?

YouTube video by LeeEstradaMusic (1967) GREEN ONIONS - Live - Booker T. and MG's

Steve Cropperkin sitten siirtynyt manan majoille.

Oli aikoinaan vähän epätodellinenkin kokemus nähdä Booker T. and the M.G.'s esiintymässä 1993 Neil Youngin kanssa Jäähallissa. Yhtye oli siihen asti edustanut omassa mielessä aivan eri aikakautta.

Kuva havainnolistanee sitä millaisena elinkeinoelämä on mielenosoittajien viestin kuullut. Toisessa lakanassa lukee selvästi GOOTULA NANÖLI, mutta ensimmäisestä rajautuu jotain pois. Olisiko TARUJOUS?

Here’s my Spotify Wrapped 🎵✨

Tehdään tämä nyt kerralla selväksi.

This is actually quite brilliant, up to and including the final sentence 🔥

Kaikenlaisia... 👀 Yhden ainoa kerran olen kyseisessä maassa käynyt ja silti pääsin heti todistamaan kuinka ihmiset nukkuivat kaduilla.

Siltä se kieltämättä vaikuttaa.

Vantaalle Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton kunniamaininta arvokkaasta luontotyöstä Vantaa sai kunniamaininnan Suomen luonnon puolesta tehdystä työstä. Vantaa on edelläkävijä luonnon monimuotoisuuden parantamisessa, luontopositiivisuuden edistämisessä ja ekologisen kompensaation käyt...

Hyvä @vantaa.fi!

"Vantaa oli ensimmäinen suomalaiskaupunki, joka otti käyttöön luonnonsuojelulain mukaisen ekologisen kompensaation: kaikissa uusissa asemakaavoissa, joissa aiheutuu haittaa luonnolle, vaaditaan kompensaatiota laillisesti velvoittavana osana kaavoitusprosessia."

Yes, and at the same time also indigenous peoples are often idealised in photographs, as if they did not live in the modern world doing modern things but in an imaginary world where things like playstations, pepsi, and pokemon did not exist.

Tässä sentään suomalaiset ovat kärjessä!

Minttu Pyykkösen 2019 maalaama muraali Helsingin Kannelmäessä on edelleen voimissaan.

Ote Tekniikka & Talous -lehden jutusta 25.11.2025: "Synkästä 25 m syvästä luolasta pieneltä Itämeren saarelta löytyi susia, joita ei pitänyt olla olemassa"

Vai oliko se, että tutkijat löivät ällikän yllätyksellä? Ei ole toimittajan elämä helppoa, kun pitää niin monin tavoin tutkijan olla yllätyksen ällistyksestä ymmyrkäisenä 🤔

Vaikeahan sitä on arvioida. Pistämäistä kuorimitusta oli tietenkin paljon, mutta kokonaisuudesta on etenkään ilmanlaadun kannalta paha sanoa. Päällystettyä pintaa oli sen sijaan aivan varmasti vähemmän.

Kuvassa teksti: "Kaupungin omalla maalla täytyy olla sellainen alue vapaata luontoa, jossa perheet lapsineen kaikkineen voivat hengittää raitista ilmaa ja nauttia luonnon ihanuudesta, paikka, missä kaupungin asukkaat läpi koko vuoden voivat saada virkistystä ulkoilmaelämästä, urheilun harjoittamisesta ja vapaasta samoilemisesta. Sillä ei ainoastaan niille, jotka eivät koskaan voi poistua kaupungista, vaan kaikille, niin kaikille, olisi lohtua siitä, että he kuluttavan työn lomassa voisivat virkistyksekseen vaeltaa kauniissa metsäseudussa, vuorilla ja kunnailla. Ihminen on liian kauan teollisuuden ylivallan alaisena pysynyt erillään luonnosta, hänen täytyy nyt lähestyä sitä jälleen, joutua yhteyteen sen kanssa, sillä luonto vaikuttaa vahvistavasti elimistöön, jalostavasti sieluun ja mieleen."

Luontoa ei ollut kaupungissa riittävästi edes 111 vuotta sitten. Ja silloin sitä kuitenkin oli aika paljon enemmän.

Kirjoittajana sovelletun fysiikan professori ja kansanedustaja Theodor Homén (Valvoja, n:o 3, 1914)

Tuossa on kuitenkin aina se etu, että nyt kun kaksi on sen vertaisarvioinut ja korjaukset sen pohjalta tehty, voi paperin laittaa uutena käsikirjoituksena johonkin ns. korkemmalle rankattuun lehteen 🙂 Meille kävi taannoin artikkelin kanssa näin kaksikin kertaa ja lopulta se julkiastiin Sciencessa.

Cool aDNA results from Estonia! 🏺🧪

Funny though, that the only paper referred to in the Guardian article is our 2024 paper discussing the oral microbiome found in the birch bark pitch chewing gums from Huseby klev, Sweden (www.nature.com/articles/s41...)

Ok, eniten ankeriaita kuolee voimaloiden pyörivissä turbiineissa. Ankerias pitkänä kalana ei selviä niistä vaan tulee pätkinä ulos. Niitä pätkiä sitten löytyy alapuolisesta vesistöstä ☹️

Toivottavasti en pilaa lapsuudenmuistoasi, mutta vaelluskalaihmisenä minun on pakko todeta, että Kokemäenjoki lienee ollut lapsuudessasi jo padottu, joten ankeriaan matka Sargassomereltä Vanajaveteen on kulkenut luultavasti lentokoneella ja autolla. Takaisin se olisi lähtenyt kutuiässä.

Miten ne siis murskautuivat kosken kiviin? Putosivat padon reunan yli? Vai murskautuivatko voimalan turbiineissa?

Näinköhän tämäkin otsikko on muutettu, koska HS "luopui klikkiotsikoista" 🙄

Inside the brewery 2.

CoolHead Brew, Helsinki 23.11.2025

Inside the brewery

CoolHead Brew, Helsinki 23.11.2025

DNA-tutkimuksiinkinnosallistuneena arkeologina voin todeta, että kun aineisto on niin fragmentaarista kuin arkeologinen aineisto tuppaa olemaan, niin on pakko aina jättää se pieni epävarmuus siihen. Se, että epävarmuus mainitaan, tekee itse asiassa tulkinnoista paljon uskottavampia.

Otsikko näemmä jo muutettu 😅

Tässä systeemissä on vielä sekin hienous, että jos sinut nyt valitaan museonjohtajaksi, mutta työ alkaa vasta helmikuun tms. alusta, niin joka kuukausi sitä ennen sinun on haettava taas esim. kehittäjälääkäriksi, opetuspäällikköksi jne. saadaksesi työttömyyskorvauksen ajalle ennen työn alkamista.

Tämä mies tietää mitä vaaditaan. Varmaan eniten padonpurkuja ym. vastaavia Suomessa hoitanut ihminen. Suosittelen.

En sulkisi tätä mahdollisuutta pois. Varsinkaan kun todisteita ei ole suuntaan eikä toiseen.

Olen ehkä huonosti informoitu, mutta millä perusteella arvelet tuota "antinatsiteokseksi"?

Kyllä voisi, mutta monet voimaloiden omistajat eivät halua antaa niihin vettä. Lisäksi lohi kutee pääuomien koskissa ja ne tuppaavat usein olemaan rakennetuissa vesissä juuri ne rakennetut paikat. Silloin ei kalatie auta. Taimen sen sijaan kutee myös pienemmissä puroissa.