Carl Willandt

Metsästäjä Marko Liljeströmille tappaminen on maailman luonnollisin asia – nyt hän kertoo, mi... Marko Liljeströmille eläimen tappaminen on maailman luonnollisin asia, ja se on monelle ongelma. Metsästys on murroksessa.

YLE antoi puheenvuoron metsästäjälle, mutta ei päästänyt tätä helpolla. Jos haluamme elämäntapamme ja sen arvostuksen jatkuvan, on meidän osattava ja uskallettava kertoa siitä, kuten Marko. Vasta sen jälkeen voimme odottaa kuuntelua ja hyväksyntää. @liljestrommarko.bsky.social yle.fi/a/74-20059657

Keski-ikä on tehnyt syksyisistä kellonsiirroista tuskallisia. Illalla alkaa väsyttää ysiltä ja kun sitten nukahtaa kympiltä, herää kuudelta. Ja sitten lounaan jälkeisissä palavereissa alkaa silmät lupsua. Raskasta hommaa, mutta se onni tässä on, että viikonloppuisinkin pääsee helposti sängystä ylös.

Voidaan olla kaukana tai sitten ei. Kun kukaan ei tiedä, mihin kannan aiempaa nopeampi kasvu ja metsästyksen loppuminen johtaa. 🤷🏼 Se tiedetään, miten nykymalli toimii ja mitä siitä seuraa. Nyt hypätään tuntemattomaan. Mutta toivon silti ihan aidosti, että olet oikeassa.

Luonto pärjäisi loistavasti ilman ihmisen puuttumista siihen. Harmi vaan, että ihminen on jo muokannut metsät ja muut elinympäristöt sellaisiksi, että ne suosivat sorkkaeläimiä ja petoja muiden lajien kustannuksella. Metsästys on yksi tärkeimmistä keinoista tasapainottaa ihmisen tekemiä virheitä.

Mikä ilveskannan kasvua hallitsee metsästyksen päätyttyä? Taudit toki siinä vaiheessa, kun kanta kasvaa oikeasti liian suureksi, mutta pelkään pahoin, että lajin kanssa saman elinpiirin jakavien ihmisten sietokyky ylittyy paljon ennen sitä.

Peurateemaan sen verran, että ilveksen metsästys ei ole peuran metsästyksen resursseista pois. Suurin osa ilvesluvista on myönnetty peuran tihentymäalueen ulkopuolelle. Ja metsästäjäresurssit on varsin tehokkaasti jo nyt kohdennettu nimenomaan peurahommiin. Tänään itsekin passiin. 🙂

Yksi metsästyksen tärkeimmistä syistä on sosiaalinen kestävyys, johon linkkaamasi artikkelin tutkijakin viittaa. Se mahdollistaa ilves-(ja karhu)kannan jatkuvan kasvun synnyttämättä konfliktia. Kukaan ei tiedä, mitä sosiaalisia tai ekologisia seurauksia kantojen hallitsemattomalla kasvulla olisi.

Avaisitko vähän tätä absurdia asetelmaa? Linkkaamasi artikkeli onkin tuttu, siinä Luken erikoistutkija toteaa, että ilves on suojelustatukseltaan hyvällä tolalla eikä hän näe lajin kestävää metsästystä lajin säilymiselle ongelmalliseksi.

Keskustelu aiheesta ei tosiaan ole kovin laadukasta. Syitä ja motiiveja ilveksen metsästykseen on useita, osa parempia kuin toiset. (Itse en ilvestä metsästä, koska en koe siihen tarvetta.) Peurakannan liittäminen keskusteluun on myös aika absurdia kun tiedetään, ettei ilves tarjoa siihen ratkaisua.

Ilveksen suojelu ottaa nyt kovia kierroksia – Suomen luonnonsuojeluliitto on kerännyt jo yli 50 0... Ilveksen metsästys on herättänyt tänä syksynä poikkeuksellisen vilkasta keskustelua.

Ilves on ollut viime aikoina tapetilla. Laji on lähellä keltavihreää sydäntäni, mutta en ymmärrä, miksi toimiva malli, joka on osaltaan taannut ilveskannan hallitun kasvun ja lajin arvostuksen sen kanssa saman elinpiirin jakavien ihmisten keskuudessa, halutaan romuttaa. Ei ole ilveksen etu tämä.

Kiitokset! 🙏🏻

No niin, täällä ollaan. Mitenkäs täällä pitää olla? Laitan nyt ainakin tähän oheen kuvan sinitaivaasta. Kuva otettu eilen hirvipassissa istuskellessa ja luonnonrauhasta nauttiessa.

Tätä se oli itselläkin viime viikonloppuna useamman tunnin. Ja sielu lepää. 🤎💚