Mari Annala

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

Enää on Suomi jäljellä. Häpeällistä. Kun hallitus ei pysty turkistarhausta kieltämään ajamme sitten asiaa EU-tason lainsäädännöllä. Komissio on luvannut vastauksensa lainsäädännön muodossa kansalaisaloitteeseen kevään aikana. Kellot soivat turkistarhaukselle, Suomessakin. yle.fi/a/74-2019744...

Lisäksi joku oli toivonut panoshaulikon. 🤔😅

Toivon rauhaa!

Lapsen toive 💌🕊️

Pelastetaan saimaannorpat! Kielletään verkkokalastus pesintäaikaan.

10-vuotiaan toive 💌

En halua että käärmeiden pesiä jyrätään. Kiitos!

9-vuotiaan toive 💌

Toivoisin että luontoa ei tuhottaisi.

Lapsen toive. 💌

Pelastetaan liito-oravat suojelemalla niiden kotimetsät ympäristöineen.

5-vuotiaan toive 💌

Ketju lasten toiveista. 💌

Oulun Syken lapset kirjoittivat presidentille kirjeitä, mitä toivoisivat Suomen luonnolle joululahjaksi.

Kirjeet lähtevät etanapostilla pressalle. 🕊️

Toivottavasti nämä toiveet toteutuu!

#LapsetMukaanTöihin @syke.fi

Eläinten pakkolopetuksiin joutuneista turkistiloista lähes puolet aloittaa uudestaan: ”Moni ei ole eläissään tehnyt muuta” Turkistuottajat ovat hankkineet uusia eläimiä sekä naapuritiloilta että Euroopasta. Turkiseläinten jalostus on kuitenkin pitkä tie: tuloksia nähdään vasta 5–10 vuoden päästä.

Miten ihmeessä Suomessa saa jatkaa valtavaa kärsimystä ketuille ja minkeille aiheuttavaa tarhausta? Suurin osa suomalaisista aiheellisesti vastustaa, pieni joukko päättäjiä ylläpitää. Näinhän se tuntuu monessakin menevän. Surullista, käsittämätöntä, turhauttavaa.

yle.fi/a/74-20194747

Asiantuntijoiden mukaan vesilakia rikotaan tämän tästä, mutta poliisille tapaukset päätyvät vain harvoin Vesilain valvonta on usein kansalaisten vinkkien varassa. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan viranomaisilla ei ole resursseja valvoa lain noudattamista.

Tässä jutussa ja saman toimittajan jatkojutussa Versowoodista on virhe: oikeasti purot on suojeltu koko maassa, norot Lapin eteläpuolella.

Toivottavasti @yle.naamio.social korjaa virheen. Toimittajalle lähetin sähköpostia, mutta ei ole korjannut.

yle.fi/a/74-20192053

Ei tarvitse olla luototietäjä tietääkseen, että luonnoneläinten tappaminen ei ole pitkäjänteisintä suojelua. Ongelman ydin on lähes aina jossain ihan muualla kuin siinä silmiin pistävimmässä asiassa. Usein elinympäristöjen muutoksissa ja ravintoketjujen häiriöissä. Jotka ihminen on aiheuttanut.

Muuten hyvä ehdotus, mutta yksi-yhdestä suojelulla norojen määrä vähenee (tai laatu heikkenee) edelleen. Ennemmin pitäisi ennallistaa ja/tai suojella isompi määrä kohteita kuin mitä on tuhottu. Niin kuin ekologisessa kompensaatiossa.

Ehdotus ei riitä korvaamaan tuhottua kohdetta: tuolla periaatteella norojen määrä jatkaa vähentymistä. Pitäisi noudattaa samoja periaatteita kuin mitä luonnonsuojelulakiin on kirjattu ekologisesta kompensaatiosta (joskaan tällainen jälkikorvaaminen EI ole kompensaatiota).

Luodoista en tiedä paljoakaan, mutta monet asiat luonnossa, jotka näyttävät kuolleelta eivät sitä todellisuudessa ole. On osa luonnon monimuotoisuutta, että on erilaisia elinympäristöjä erilaisille eliöille, myös karuja ja ihmissilmään kuolleen näköisiä.

Lukijan mielipide | Metsien käyttöä on tarkasteltava entistä kriittisemmin Myös metsäsektorin on tehtävä osuutensa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa.

Helsingin Sanomat julkaisi 23.9. Suomen ilmastopaneelin vastineen Matti Vanhasen metsäkirjoitukseen, koska "on tarpeen laajentaa ja täsmentää Vanhasen esittämää nykytilanteen kuvausta".
Jyri Seppälä, Raisa Mäkipää, Sampo Soimakallio
Suomen ilmastopaneeli, Syke ja Luke
www.hs.fi/mielipide/ar...

Me yritetään tehdä seurantaa, jossa kunnostettavien purojen kehitystä verrataan "pilattuihin" ja luonnontilaisen kaltaisiin puroihin.

Viesti Itä-Suomesta maastotiimiltä: "Hankala löytää luonnontilaisia tuolta, mutta yks löytyi."

Enpä itsekään kartalta paljon enempää löytänyt.

Aika surullista.

Pientareet voisivat alkaa uusperinnebiotoopeiksi. Ei tarvisi väen vängällä pitää yllä niin paljon perinnebiotooppikohteita, joilla ei luonnostaan muun toiminnan ohella pysy kasvillisuus pebinä.

Niin tosiaan, pitäisköhän meidän sykeröiden laskeskella. 😄 Vaihtoehtoisena skenaariona voisi arvioida montako neliötä vieraslajeja saataisiin kuriin ja paljonko siitä tulisi momu-hyötyjä, jos sittenkin tupruteltaisiin bensaleikkureilla vieraslajeja nurin. 🤔

Ja joo, palaneen näköistä tulee kun leikkaa. Erityisesti mua harmittaa alikäytävien leikkaaminen ja isot viheralueet, kun tulee niin laajoja autiomaita. Pyöräteiden varsilta sentään usein ajetaan vain semmoinen 1 m kaista, mikä vielä ihan ok (joskaan en käsitä mikä merkitys sillä on).

Luulen, että syynä on se, että jotkut ihmiset valittavat "epäsiistin" näköisistä pientareista ja allergiset haluaa allergeenit vähemmäksi. Ja varmastikin niitä harvakseltaan täytyisi leikata, jos ei haluta sukkession etenevän eli niittyjä pensaikoksi.

Väylävirasto myöntää: Totuus lupiineista Lupiinista on monenlaista haittaa suomalaiselle luonnolle.

Jos minä saisin päättää, niin turhat teiden varsien "siistimiset" lopetettaisiin ja resurssit keskitettäisiin vieraskasvilajien poistoon. Ei niitä pelkästään talkoilemalla saada kuriin.

Väylävirasto myöntää, että lupiinia on aikoinaan istutettu teiden varsille.

www.is.fi/kotimaa/art-...

Rippijuhliin haitallinen vieraslajikimppu hyötykäyttöön. 💜

Merenpinnan nousu voi hävittää merkittävän osan Suomen rannikon arvokkaista luontotyypeistä | Aalto-yliopisto Tuoreen tutkimuksen mukaan yli viidennes merenrantaniityistä ja hiekkarannoista voi kadota vuosisadan loppuun mennessä.

Meren pinnan nousu hävittää todennäköisesti 22-23 % merenrantaniityistö ja hiekkarannoista vuoteen 2100 mennessä.

Elinympäristöt eivät useinkaan pääse siirtymään sisämaahan päin, kun tilaa ei ole tai alueet ei muuten sovi kyseisille luontotyypeille.

www.sttinfo.fi/tiedote/7124...

Mitähän syitä poikkeusluvan saamiseen voi olla, kummallista - kohteet on muutenkin niin pienialaisia ja vähälukuisia, eikä edes niitä saada turvattua.

Ilmotitko rikoksen metsäkeskukselle?

Joten niin tai näin, niin kiintoisia seurantoja on luvassa!

Koska uomakunnostusta vaativissa puroissa AINA myös valuma-alue on ojitettu ja siksi usein veden laatu heikko. Jos valuma-alue on ok, niin ei puroonkaan yleensä juuri ole kajottu.

Helmi-kunnostuskohteita nähneenä väitän silti, että yllättävän hyviä kohdevalintoja on tehty annetuilla reunaehdoilla.

Seuraamme purokunnostusten vaikutuksia. Tämä onkin mielenkiintoista. Olemme Helmi-ohjelmassa tehneet parhaamme ohjeistaaksemme kunnostuskohdevalintoja siten, että kunnostuksella olisi suurin potentiaalinen luontovaikutus. Sanonpa vaan, että haasteellista, jos valuma-alueita ei voida parantaa. Miksi?

Savimaan puroissa ei ole vaihtoehtoja senkään vertaa. Meidän "luonnontilaisen kaltaiset" savimaiden purot ovat luonnontilaisen kaltaisia vain uomaltaan. Valuma-aluevaikutusta ei ole mahdollista välttää kokonaan, koska kaikilla valuma-alueilla on paljon peltoja ja rakennettua alaa.

Niin ne luonnontilaisen kaltaiset purot. Löytyy tasan tarkkaan kansallispuistoista ja suojelualueilta. Lähtökohtaisestikin siis todella pieni joukko! Vaan kun tutkimuksessa pitää rajata pois tiestä kaukaiset kohteet ja liiallinen vaihtelevuus puropiirteissä, niin jäljelle ei jää oikein mitään.