Essi Eerola

Olen kommentoinut hyvinvointialueiden rahoitusmallia pitkään. Tänään Lääkärilehdessä julkaistu katsauksemme kokoaa tutkimusnäytön mallin kannustinvaikutuksista ja vaihtoehdoista sen kehittämiseen, erityisesti verotusoikeuden ja kannustinpalkkioiden avulla. laakarilehti.fi/kirjautumine... (€)

Pääkirjoitus | Eläkepommia ei ole, eikä toimivaa eläkejärjestelmää tule korjata Eläkepommia on purettu tänä syksynä urakalla. Työeläkepäättäjien mielestä se on turhaa työtä.

” Työeläkejärjestelmä ei Suomessa ole julkista sektoria”

Työeläkejärjestelmän rahoitus perustuu pakollisiin maksuihin. Se myös jakaa tuloja isosti uudelleen jopa sukupolvien välillä. Jos se ei ole osa julkista sektoria, niin mitkä oliot ovat?

1/3
www.hs.fi/paakirjoituk...

Pari huomiota syyskuun väestötilastoista 🧵2/2:

1) Syntyneiden määrä on jokseenkin koko alkuvuoden ollut selvästi korkeammalla tasolla kuin 2023-24. Rullaava vuosisumma oli syyskuussa yli 45 tuhatta ja korkeimmillaan n. 3 vuoteen.

Jos näin, sehän voi olla, että käytännössä sitovaksi (siis siinä mielessä, pitääkö hallituksen ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa korjaaviin toimenpiteisiin) muodostuu se, pysytäänkö EU-sääntöjen mukaisella nettomenopolulla. Sen taustalla kun on alijäämän resilienssiä koskeva turvalauseke.

rahoitusasema suhteessa bruttokansantuotteeseen on heikompi kuin -3 prosenttia". Tulisikohan tuo uusi koko julkista taloutta koskeva -2,5 prosentin ehto sen lisäksi?

Hyvä kirjoitus ja kiinnostava tuo Ruotsia koskeva kuvio. Rahoitusasematavoitetta on muutettu aika usein (vuodesta 2027 alkaen sitten 0 % suhteessa BKT:hen).

Kysymys: HE:n luonnoksessa oli 5 §:ssä ehto "valtion- ja paikallishallinnon kuluvan tai seuraavan vuoden arvioitu yhteenlaskettu nimellinen

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ”keikahduspisteet” tulivat ehkä tunnetuksi viime viikon uutisissa, joissa koralliriutat arvioitiin jo menetetyiksi.

FT piirsi kuvan havainnollistamaan muita odotettavissa olevia peruuttamattomia muutoksia.

Kohtalokkaita mullistuksia, jotka estettävissä, jos tahtoa.

Ruotsinkielinen teksti Ruotsin hallituksen kevätehdotuksesta viime keväältä. Tekstissä todetaan, että finanssipoliittisen kehikon tavoitteet ja periaatteet on osittain säädetty lailla ja perustuvat osittain vakiintuneeseen käytäntöön. Tämän vakiintuneen käytännön mukaan kehikkoa arvioidaan joka toisen vaalikauden lopussa. Tavoitteena on varmistaa, että laaja enemmistö valtiopäivillä (Ruotsin parlamentissa) tukee kehikkoon tehtäviä muutoksia.

Tässä vielä esimerkki siitä, miten Ruotsin hallitus kuvaa vakiintunutta käytäntöä ja sen merkitystä.

www.regeringen.se/rattsliga-do...

ja periaatteista on kirjattu lakiin ja osa on vakiintunutta käytäntöä.

Sopimuksessa hahmotellun parlamentaarisen työryhmän rooli kaiketi ohjaisi ja muokkaisi meillä tätä vakiintunutta käytäntöä. Muodostunee vähitellen ja riippunee siitä, miten puolueet sopimusta tulkitsevat.

sopimus siitä, miten parlamentaarista yhteistyöstä jatketaan.

Sopimuksen teksti on aika niukka. HE:n perusteluissa tullaan varmasti avaamaan yksityiskohtia.

Mutta yleisellä tasolla sopimuksen perusajatus vaikuttaa vähän samanlaiselta kuin Ruotsin: Osa finanssipolitiikan kehikon tavoitteista

Parlamentaarisesta sopimuksesta julkisen talouden hoitamisesta:

Sopimuksessa on kaksi aika erilaista osaa: 1) Työryhmän ehdotukset siitä, miten viime kesänä lausuntokierroksella olleen HE:n pykäliä muutettaisiin ennen kuin se tulee eduskuntaan ja 2)

www.eduskunta.fi/FI/tiedottee...

Lukijan mielipide | Yhteisymmärrys velkaantumisen hillitsemisestä on olennaista Kestävän julkisen talouden edellytys on laaja poliittinen yhteisymmärrys liiallisen velkaantumisen välttämisestä.

Vesa Vihriälän tasapainoinen kirjoitus. "Kansainvälinen kokemus osoittaa, että kestävään julkiseen talouteen voidaan päästä monenlaisella menojen ja verotuksen tasolla. Edellytys kuitenkin on laaja poliittinen yhteisymmärrys liiallisen velkaantumisen välttämisestä."

www.hs.fi/mielipide/ar...

Totta tuokin!

Samaa mieltä. Ihmettelin vähän jutun ingressin alussa jutulle määriteltyä teemaa "Byrokratia". Olisin kaivannut juttuun mukaan pohdintaa juuri siitä näkökulmasta, mitä velvoitteita kunnalle muodostuu, kun loma-asunto muutetaan vakituiseksi ja miten sijainti vaikuttaa niiden kustannuksiin.

Joo, vaikuttaa fiksulta toimintamallilta!

Mutta minusta juttu olisi ollut vielä vakuuttavampi, jos lukijalle olisi kerrottu jokin arvio työllistymisestä ilman po. palvelua. Kaiketi sellainen on tehty, koska "Espoon arvion mukaan palvelu maksaa itsensä keskimäärin puolessa vuodessa takaisin."

En sanoisi noin. Minusta on selvää, että nuo yllämainitut tuottavat taloudellista hyötyä, vaikka taloudellisen hyödyn määrittelisi aika kapeastikin.

Hämmentävä kirjoitus. Viimeisestä kappaleesta jäi erityisen outo fiilis: Eivätkö ilmastonmuutoksen torjunta, monimuotoisuuden parantaminen, kansan- ja aluetalouden kehittäminen, virkistystoiminta sekä esteettisten ja sosiaalisten arvojen ylläpitäminen siis ole metsistä saatavia hyötyjä?

Näissä määrittelyissä rajanvedot eivät toki ole yksiselitteisiä.

Mutta minusta tärkeämpi kysymys on se, miten todennäköistä on, että päätösvalta (ja rahoitus) siirtyisi EU-tasolle. Valitettavasti ei näytä todennäköiseltä (edes) puolustuksen osalta, vaikka siinä on hyvin selkeä "case".

Niinpä: kilpailemme keskenämme sen sijaan, että tavoittelisimme yhtenäistä ja kilpailukykyistä Eurooppaa.

Draghin raportin esipuheesta: "Never in the past has the scale of our countries appeared so small and inadequate relative to the size of the challenges."

commission.europa.eu/document/dow...

painon kannattaisi olla enemmän EU-tasolla. Jos EU:n budjetti ei jousta, vaihtoehdoksi jää palauttaa muita kokonaisuuksia kansalliseen päätöksentekoon. Puolustus lienee akuuteimpia, mutta muitakin esimerkkejä toki löytyy esim. täältä:

www.econstor.eu/bitstream/10...

Tässä on kaiketi eri tasoja: jotkin julkishyödykkeet ovat paikallisia, toiset alueellisia, kolmannet jopa täysin globaaleja (ääripäinä vaikkapa puisto ja ilmasto). Näiden tuottamista on järkevää miettiä eri tasoilla. EU:n ulkorajojen turvallisuus on eurooppalainen julkishyödyke, sen takia siinä

Vaikutti siltä, että selittyy jotenkin maahanmuuttajia koskevilla aineistoilla. Tuomo @virkola.bsky.social näyttää olevan kirjoittajista ainoa, joka on täällä. Laitetaan kysymys tiedoksi hänelle.

Raportista: Oranssi katkoviiva kuvaa aineiston suomalaistaustaisten 18–59-vuotiaiden keskiarvoa ja sininen
katkoviiva 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen keskiarvoa työvoimatutkimuksessa vuosina 2011–2021.

julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/ha...

Aah, joo, totta! 😁

Joo, erityisesti sanalliset vastaukset olivat hyviä. Toivottavasti se palaa joskus.

Ehkä käydäänkin. Useinhan tutkijat toivovat, että toimittaja pyytäisi kirjaan/tutkimukseen/raporttiin kommentteja muiltakin kuin kirjoittajalta itseltään. Ehkä olisi ollut höydyllistä tässäkin tapauksessa.

Kiinnitin huomiota kolumniasiaan, koska se oli minusta outo ja samassa lehdessä julkaistu.

Itse ajattelin, että hän halusi aloittaa keskustelun, jotta ei kävisi niin, että hoitavastuu vain valuu (ja on jo valunut) ilman, että ymmärrämme seuraukset. Ja kirjoituksestahan kyllä alkoi tärkeä keskustelu esim. liittyen naisten hoivavastuuseen. Mutta se taisi vähän loppua kesken.

Siis että viitataan ehkä tutkimukseen, mutta alan tutkijoiden mielestä tehdään ihan liian suoraviivaisia johtopäätäksiä ja jopa virheellisiä yleistyksiä.

Vai olisiko osuvampia rinnastuksia? Auttaisi ehkä hahmottamaan, miten asiaa kannattaisi lähestyä, jos haluaisi korjata virheellisiä käsityksiä.

Hyviä pohdintoja tässä ketjussa! Tuntuisi, ettei tämä voi koskea vain taloustiedettä, mutta on tietysti vaikea miettiä esimerkkejä muista tieteenaloista, kun ei niitä tunne. Mutta voisiko johtamisgurujen ja self help -gurujen kirjoissa olla jotakin samaa?

HS:n kolumnin otsikko oli "Vastuu vanhuksista valuu perheille". Koska hoivaan pääsyä on jo rajattu voimakkaasti ja rahoitusvaihtoehdot ovat vaikeita, käytännössä joustoelementti on omaishoito. Mutta minusta jutussa ei annettu ymmärtää, että niin pitäisi olla tai että se olisi toivottavaa. 2/2