Historiantutkijoiden keskeinen eetos on ollut, että historiasta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä nykyhetkeen, koska mikään aika ei ole toisensa suora kopio. Tämän ei pitäisi johtaa siihen, että historiantutkijat luovuttavat yhteyksien etsimisen historian ja nykypäivän välillä jollekin toiselle.

Mikä osa tuosta suhdannesyystä on Suomen hallituksen aikaan saamaa paikallista suhdannetta ja mikä osa on maailmantalouteen (tai EU tasoon) liittyvää yleisempää suhdannetta?

Lisätään tähän vielä se, että kenelle VM:n poliittinen valta siirtyy, jos/kun VM:n ote yhteiskunnallisen keskustelun reunaehtojen määrittäjänä löystyy?

Erinomaista pohdintaa ja hyvä ketju. Eritoten tuo talouspolitiikan poliittius on asia jolle niin monet ovat sokeita. Ei ymmärretä että kun taloustieteellistä ajattelua siirretään politiikan kentälle, mukaan tulee poliittiset kysymykset. Vaikkapa miten painottaa pitkä aikaväli vs lyhyt aikaväli.

Long Play tutki rakentamisen vaikutuksia luontoon Euroopassa: maata uhrataan Ahvenanmaan verran joka vuosi

🔴 Suomessa rakentamisen alta jyrätään asukasta kohden toiseksi eniten luontoa Euroopassa.
🔴 Rakentamisen alle jää myös arvokkaita luontokohteita.
🔴 Rakentaminen on Euroopassa paljon merkittävämpi ympäristöongelma kuin aiemmin on arvioitu.

Julkaisimme juuri kansainvälisen jättiselvityksemme:

1/x

Tämä kokonaisuus kuitenkin puoltaisi sitä, että Espanjan talous elpyi todella rajusta austerity politiikasta huolimatta, eikä niinkään sen ansiosta.

Tämä ei ole hyvän mielen postaus, mutta ehkä syksyn tärkein postaukseni. Suosittelen kaikille tutkijoille ja tutkimusryhmille: käsitelkää törkyriskejä ja suunnitelkaa toimenpiteitä etukäteen yhdessä.

Lähiaikoina on tiettävästi odotettavissa törkyä tiedeyhteisöä kohtaan. Ketjusta muutama pikavinkki.

Eikö tuo 2000-luvun alku ollut jossain määrin aika kritiikittömän austerity-politiikan kulta-aikaa? En tiedä, miten pitkälle näissä tehtyjä virheitä ja/tai onnistumisia on analysoitu. Onko joku esittänyt, että Espanjan nykyinen talouskehitys pohjautuu jotenkin 2008 jälkeiselle leikkauspolitiikalle?

Nyt Hesari uutisoi tämän tutkimuksen otsikolla: "Raportti: Vasemmiston poliittinen väkivalta ylitti oikeistolaisen ensi kertaa 30 vuoteen".

Ymmärsin, että tapahtumat olisivat linjassa UTAKin mallinuksen kanssa. En tiedä, onko kukaan kysynyt ja/tai saanut vastausta VM:ltä, mitä nyt ajattelevat 0,5 fipo-kertoimestaan.

Mites tää kehitys nyt stemmaa UTAK:in tekemiin mallinnuksiin, joissa käytettiin korkeampia kertoimia kuin VM:n 0,5? Nythän VMkin näyttäisi toteavan, että velkasuhde ei taitu, koska leikkausten vaikutukset ovat ajateltua suuremmat.

Julkinen talous | Talous nousee ”piinallisen hitaasti” – Ihmiset säästävät eivätkä kuluta Valtiovarainministeriön mukaan myös hallituksen tekemät leikkaukset ovat osaltaan vähentäneet kulutusta.

Leikataan heikosta kasvusta taantuma (taas kerran) ja sitten ihmetellään, miksi jengi säästää eikä kuluta.

www.hs.fi/politiikka/a...

A few more days to apply!

Eikö tämä sama ilmiö ole myös koroissa, joissa ennusteet kulkevat kohti tavoitetta eli noin 2%?

Instead the political violence—performed on a state and individual level—is brewing and breaking out. The worsening economic situation will not help. What will happen next on the admisnistrative level, that is the question. And I am not holding my breath waiting that it will be a sensible action.

The past seven months has shown the very slippery slope to fascism: civil rights have been pushed aside, gerrymandering is evident, opposing voices have been (tried to) silenced. Now, it seems the we have a(gain) a decisive moment when the administration could de-escalate.
Not gonna happen.

Three copies of my monograph Empire, Tourism, and Colonial Knowledge in Nineteenth-Century Southeast Asia and Sri Lanka on a table, with a Leiden University Press postcard saying "Congratulations!" on top.

Author copies have arrived! The book is demonstrably real! Official publication date in about two weeks but I've heard it will already be available at ENIUGH next week. Check out the full info over at: lup.nl/publications...

🧵💬

Velkajarru ei auta, jos talouden moottori yskii. Suomen ongelma ei ole velkasuhde – vaan se, että vientimme on liian yksipuolista ja altista maailmantalouden heilahteluille.

👇

Hallituksen ajama velkajarru voi tarkoittaa 50 vuoden säästökuuria

Lotta Närhi kirjoittaa kommenttikirjoituksessaan, että velkajarru on myös ympäristön kannalta Orpon hallituksen merkittävin lakiesitys.

Jos esitys menee läpi, luvassa on puoli vuosisataa talouskuria. Ympäristökriisin ratkaiseminen vaatisi kuitenkin säästöjen sijaan nykyistä enemmän rahoitusta.

Tänään @longplay.fi oli tarttunut samaan teemaan.
bsky.app/profile/long...
Erittäin hyvä kirjoitus!

New planetary dashboard shows increasing human impact Centre researchers have updated classic "Great Acceleration" graphs

Lisää graafeista löytyy: www.stockholmresilience.org/research/res...

On melkolailla täysin selvää, että koska olemme neliraajajarruttaneet ilmastomuutoksen hidastamista viimeiset 20-35 vuotta, meillä on edessä siihen varautuminen ja sopeutuminen. Nyt Orpo et al. on keskeisellä tavalla heikentämässä tämän varautumisen mekanismien toimivuutta. 5/5

Velkajarru tulee vaikuttamaan negatiivisesti turvallisuusinvestointeihin, koska ne kilpailevat niistä vähistä resursseista, jotka mahtuvat 40% (tai sitten ne rajataan ulkopuolelle, koska turvallisuus). 4/

Velkajarru vaikeuttaa merkittävällä tavan julkisia investointeja, jos et henkilökohtaisesti tai ideologisista syistä tykkää hyvinvointivaltiosta, saatat arvostaa vaikka hyvin toimivaa liikenneinfrastruktuuria tai sitä, että nouseva meri ei tule kellariin asti. 3/

Ihmiskunta on kiihdyttänyt menoaan viimeisen 70 vuotta ja osa seurauksista alkaa näkyä: keskilämpötilan nousu ja arktisten alueiden lämpötilan nousu keskiarvoa nopeammin. On ilmastomuutoksen syistä mitä tahansa mieltä, sen seuraukset tulevat osumaan Suomeen kovaa. 2/

Tää on aika raju kuva siitä, mitä jatkossa tulee tapahtumaan suhteessa ympäristöön ja ihmisen resilienssiin erityisesti järjestäytyneinä poliittisina yhteisöinä. Samalla tämä kuva on hyvä esimerkki siitä, miksi Orpon velkajarru on todella huono ehdotus. 1/

On se sitten uskottava tai ei, tässä kontekstissa pitäisin tuota kahta miljoonaa hyvin pienenä summana.

It's either 2 million euros from fishing per year or the survival of an entire species that only exists in lake Saimaa. It is the desires of a tens of people against the most Finnish animal.

Norpat | Saimaalla ovat vastakkain kahden miljoonan euron kalansaalis ja norppien henki Norppia kuolee Metsähallituksen mukaan pyydyksiin lähes yhtä paljon kuin kanta kasvaa vuosittain.

What I've been asking for a long time is: how are we supposed to make any meaningful sacrifices for the environment, when we can't even deal with such a long hanging fruit. www.hs.fi/politiikka/a...

Ei ole olemassa sellaista ilmastonmuutoksen ratkaisua, johon ei sisälly metsäluonnon ja muun luonnon merkittävä suojelu ja elvyttäminen. Sekä hiilen biosfääriin palauttamisen että luontokadon pysäyttämisen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämisen että vesistöjen tilan parantamisen kannalta.