Vesa Talvitie

Milä tässä on karkeat yleistykset pl vialla:
1. Trumpin ja Milein tapainen kapitalismi on kansantalouden kannalta parasta politiikkaa
2 U.S.A:n ja Argentiinan nykytilanne kertoo, että p
o. politiikka ja demokratia eivät pärjää yhdesdä.
3. Tästä seuraa että on valittava demokratia tai kansantalous

Muutama indikaattori johtajuuden laadusta Suomessa vs muualla

Mediapöyristely yrittää kai tässä nojata sellaiseen "ei olis siltaa rakennettu ilman tämän salaamista" -ajatukseen.

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan - epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat - Suomen Uutiset Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliitti...

Tää tuore jenkkitutkimus ei ihan linjassa muun tutkimuksen kanssa ja heijastaa ehkä enemmän sikäläistä nykytilannetta

Vasemmistolaiset lähtökohtasesti empaattisempia ja suhtautuu myönteisemmin ulkoryhmiin

Ja toisissa tutkimuksissa ne empaattisempia myös poliittista vastapuolta kohtaan 1/9

#tiede

Pari tutkimusta ei kesää tee, joten kannattaisi sanoa "olen lukenut muutaman meta-analyysin tätä koskevasta tutkimuksesta, ja..." 😉

... tehdä jotain päätöksiä. Jälkimmäisessä tilanteessa ei kerkiä lueskelemaan, parempi konsultoida asiantuntijoita. Toimittajat joutuu kirjoittamaan monista aiheista, eivätkä voi päästä tiedon syvyydessä tutkijoiden tasolle.

Tutkijan, toimittajan ja poliitikon tiedonmuodostustilanteet on erilaisia. Tutkija virittää vuosikausia Teesiään, ja politiikassakin on "hitaita" ilmiöitä tyyliin merenpinnan nousu ja väestön ikääntyminen. Sitten pandemioita ja diplomaattisia kriisejä, joissa vähäisen tiedon varassa on pakko...

Jos tutkimustietoon viittaminen poliittisessa keskustelussa vähenee tämän kolummin jälkeen, mitä se merkitsee? Ei enää perustella millään 'koska mä haluun!'), vai puhutaan enemmän arvoista ja siitä, millaista yhteiskuntaa tavoitellaan?

...valiokunnissa kansanedustajat kuulevat jatkuvasti alan parhaita asiantuntijoita. Eli luulen että poliitikko saa kyllä helposti tutkimustietoa jos vain haluaa.

Puolueilla, kansanedustajilla, eduskunnalla ja valtioneuvostolla on tutkijoita, tiedeneuvonantorakenteita ja informaatikkoja, jotka kyllä niitä tutkimuksia kaivavat, ja...

Lopun Ben Zyskowicz -lainaus oli avartava. Piäisi puhua enemmän siitä, milllainen on kunkin puolueen ja itse kunkin meistä ihanneyhteiskunta.

Eikö ydinkysymykset ole a) painostettiinko virkamiestutkijoita antamaan veroalen vaikutuksista myönteinen kuva, b) pyrkivätkö/tulivatko he tehneeksi niin

"Pöyristymisestä" on tullut niin klisee, että ihmettelen miten se saa enää ketään klikkaamaan.

Tein eilen tämän meemin ja tuli mieleen että oikeasti jonkun pitäisi kirjoittaa tämä kirja. @vastapaino.bsky.social @gaudeamuskirjat.bsky.social @aviadorloco.bsky.social

Essee: Kirjallisuuden tulevaisuus on käsityöläisyydessä, kirjoittaa Ville-Juhani Sutinen Ihmisen kirjoittama kirjallisuus ei tule katoamaan – ei ainakaan tekoälyn takia, kirjoittaa Ville-Juhani Sutinen esseessään.

Minusta tekoäly ei voi korvata kirjailijaa siksi, koska lukijaa kiinnostaa mitä kirjailija tarkoittaa, miten teos littyy hänen persoonaansa ja henkilöhistoriaansa, ja mitä se kertoo ajasta ja yhteiskunnasta. suomenkuvalehti.fi/paajutut/ess...

Kuinka riippuvainen Suomi on Yhdysvalloista F-35:n pitämisessä ilmassa (huolto ym.)?

Neuvostoliiton hajoaminen oli isolle joukolle vasemmistoa ideologinen kriisi kun ihannevaltio romahti. Missähän määrin Yhdysvaltain tilanne on vastaava ideologinen kriisi oikeistolle?

Jos kirjoittaisit aiheesta "varjopääkirjoituksen", lukisin!

Cambridgen yliopiston tutkimus. Kamppaillessaan äänistä keskustaoikeistolaiset puolueet yrittävät joskus myötäillä äärioikeiston kantoja tai retorisia kikkoja. Tämä ei toimi. Tutkimusnäytön valossa äärioikeisto vahvistuu, ja keskustaoikeisto lipuu tasaisesti kohti äärioikeistoa.

Lukijan mielipide | Poliittisten valintojen aiheuttama eettinen kuormitus valuu työpaikoille Poliittisten valintojen seurausten pitää näkyä ja kuulua, ja niistä olisi käytävä nykyistä syvällisempää yhteiskunnallista keskustelua.

Minua on pitempään häirinnyt, että eettinen kuormitus nähdään lähinnä yksittäisen työntekijän, ammatin tai työpaikan kontekstissa. Tässä pääsin vähän avaamaan yhteiskuntafilosofian ja politiikan ulottuvuutta.

Entä se kysymys, että jos taiteen väitöskirjalla on omat pelisääntönsä, onko muun alan tohtori pätevä toimimaan esitarkastajana ja vastaväittäjänä?

Myös taiteentutkija-maallikkona mietin väikkäriä scrollaillessa että jotkin kriteerit täytyy olla, joilla väikkäri hyväksytään ja arvioidaan. Oli vaikea kuvitella, mitä ne kriteerit olisivat.

Voisi olla tehokasta myös levitellä käsiä näyttämötaiteilijan dramaattisuudella kun näyttää että kiesi ei ole hiljentämässä. Kaikki käsiä levittelemään!