Uuden talousajattelun keskus

Huomattava osa Suomen talouden ongelmista on saatu aikaiseksi vain puhumalla: puhumalla siitä, että ensi kaudella tehdään vielä tätäkin kautta selvästi suuremmat sopeutukset, että sopeutuksia jatketaan "hamaan tappiin" saakka ja viimeksi toteamalla, että eläkkeitä on "pakko leikata". 1/x

Tämähän alleviivaakin @digitaalinenitsenaisyys.fi -aloitteen tarpeellisuutta.

Hallituksen sopeutus jää kauas Orpon ja Purran väittämästä kymmenestä miljardista – Oikea uutinen on se, että seuraava Hallituksen tekemä sopeutus on oikeasti 3,5 miljardia. Jo sillä kotimainen kysyntä on tuhottu, ja Suomessa on työttömyyskriisi. Ensi vaalikaudella pitää

Gallupien perusteella moni toivoo, että leikkauksiin saataisiin taukoa ensi hallituskaudella. EU:n finanssipoliittisten sääntöjen ja velkajarrulain myötä tiedossa on kuitenkin entistä suurempaa sopeutusta. 10 miljardin euron sopeutuksen taloudellinen ja yhteiskunnallinen hinta on aivan liian kova.

Olen hiukan huolissani siitä, että julkisessa keskustelussa puhutaan edelleen "rakenteellisista toimista" osana julkisen talouden vahvistamista. EU-sääntöjen mukaista nettomenouraa ei voida kuitenkaan koostaa tällaisista toimenpiteistä, vaan sen on koostuttava tulo- tai menosopeutuksesta. 1/x

Otto Kyyrönen UTAKin pääekonomistiksi – UTAK UTAKissa Kyyrönen vastaa finanssipolitiikan analyysityöstä yhdessä toiminnanjohtaja Lauri Holapan kanssa.

Aloitan maaliskuussa @utak.bsky.social’n pääekonomistina.

UTAKissa pääsen keskittymään entistä enemmän finanssipolitiikan optimointiin ja etsimään ratkaisuja Suomen talouden ongelmiin. Odotan innolla uusia työtehtäviäni.

Otto Kyyrönen UTAKin pääekonomistiksi – UTAK UTAKissa Kyyrönen vastaa finanssipolitiikan analyysityöstä yhdessä toiminnanjohtaja Lauri Holapan kanssa.

Onnittelut @ottokyyronen.bsky.social ja @utak.bsky.social! Korkean tason finanssipolitiikan analyysiä kaivataan juuri tässä ajassa.

utak.fi/otto-kyyrone...

Otto Kyyrönen UTAKin pääekonomistiksi – UTAK UTAKissa Kyyrönen vastaa finanssipolitiikan analyysityöstä yhdessä toiminnanjohtaja Lauri Holapan kanssa.

Uuden talousajattelun keskuksen uudeksi pääekonomistiksi on valittu Otto Kyyrönen. Otolla on vahva metodologinen ja talousteoreettinen osaaminen sekä kyky yhdistää tutkimustieto käytännön talouspolitiikkaan. Tervetuloa Otto!

Kannattaa kuunnella Raha, talous ja politiikka -podcastin ihka ensimmäinen live-podcast. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, että normaaliaikojen talouspolitiikka ei toimi jatkuvien kriisien olosuhteissa.

Juuri kukaan ei esitä ideoita siitä, kuinka hyvinvointivaltiota voitaisiin vahvistaa Hallituksen politiikkaa vastaan ei ole syntynyt laajempaa muutosvoimaa, kirjoittaa Antti Alaja. Suomalaisen hyvinvointivaltion loppua on ennustettu yhä uudestaan. Vaikka hyvinvointivaltiokehityksess...

"Moni ajattelee, että hyvinvointivaltion kannattajienkaan ei kannata tällä hetkellä luvata liikoja. Hitaan talouskasvun, velkajarrun edellyttämän sopeutuksen ja kasvavien puolustusmenojen yhdistelmä vie hapen hyvinvointivaltion kehittämistyöltä."

Mainio teksti, kiitos @alajanantti.bsky.social

Juuri kukaan ei esitä ideoita siitä, kuinka hyvinvointivaltiota voitaisiin vahvistaa Hallituksen politiikkaa vastaan ei ole syntynyt laajempaa muutosvoimaa, kirjoittaa Antti Alaja. Suomalaisen hyvinvointivaltion loppua on ennustettu yhä uudestaan. Vaikka hyvinvointivaltiokehityksess...

@alajanantti.bsky.social huomauttaa osuvasti, että vaikka politiikan progressiivinen kenttä kritisoi Orpon hallitusta somessa, kritiikin pohjalle ei ole muodostunut laajempaa muutosvoimaa.

”Juuri kukaan ei tunnu esittävän ideoita siitä, että hyvinvointivaltiota voitaisiin joiltain osin vahvistaa.”

Juuri kukaan ei esitä ideoita siitä, kuinka hyvinvointivaltiota voitaisiin vahvistaa Hallituksen politiikkaa vastaan ei ole syntynyt laajempaa muutosvoimaa, kirjoittaa Antti Alaja. Suomalaisen hyvinvointivaltion loppua on ennustettu yhä uudestaan. Vaikka hyvinvointivaltiokehityksess...

Juuri tätä ajattelua vastaan aikanaan kirjoitimme Hyvinvointivaltion vastaisku -teoksen (löytyy hyvin varustetuista kirjastoista):

"Juuri kukaan ei tunnu esittävän ideoita siitä, että hyvinvointivaltiota voitaisiin [...] vahvistaa." Oikein erinomainen kirjoitus @alajanantti.bsky.social:ilta!

Juuri kukaan ei esitä ideoita siitä, kuinka hyvinvointivaltiota voitaisiin vahvistaa Hallituksen politiikkaa vastaan ei ole syntynyt laajempaa muutosvoimaa, kirjoittaa Antti Alaja. Suomalaisen hyvinvointivaltion loppua on ennustettu yhä uudestaan. Vaikka hyvinvointivaltiokehityksess...

Väitän, että politiikan progressiivista kenttää luonnehtii tällä hetkellä silmiinpistävä ponnettomuus hyvinvointivaltion puolustamisessa. Some-kritiikin pohjalle ei ole muodostunut laajempaa muutosvoimaa, kuten Sipilän hallituksen vastaisten mielenosoitusten aikana. demokraatti.fi/juuri-kukaan...

Suomessa työttömyysaste on kasvanut hallitukauden alkuun verrattuna noin kolmella prosenttiyksiköllä. Samassa ajassa EU-alueen työttömyysaste on pysynyt ennallaan ja euroalueen työttömyysaste on laskenut. Suomen työttömyyden kasvua selitetään pääasiassa maahanmuutolla. (1/2)

Vieraskynä | Yhteisvelka on välttämätön askel kohti entistä vahvempaa Eurooppaa Aiemmin mahdottomana pidetty yhteisvelka parantaa Euroopan mahdollisuuksia menestyä uuden suurvaltapolitiikan aikakaudella.

"Yhteisen puolustuskyvyn – ohjuspuolustuksen, satelliittitiedustelun ja raskaan kuljetuskapasiteetin – rakentaminen on näistä kiireellisin... vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja... Yhteisvelka on järkevä rahoitusmalli myös näihin tarpeisiin." @nikoekon.bsky.social

www.hs.fi/paakirjoituk...

Suomen talouden syöksykierre jatkuu. VM.n laskelmilla luvassa on 9–10 miljardin euron nettosopeutus, joka jakautuu joko vain seuraavalle kaudelle tai tälle ja seuraavalle kaudelle. Ongelma 1: Sopeutusten vaikutuksia on aliarvioitu. VM:n käyttämä 0,5-0,6:n fipokerroin on epärealistisen alhainen. 1/x

Poliittinen talous julkaisi puheenvuoroni, joka keskittyy työttömyyden kasvuun Suomessa vuosina 2022–2025.

Nykyinen työmarkkinatilanne johtuu ennen kaikkea riittämättömästä työvoiman kysynnästä, joka kytkeytyy paitsi EKP:n kiristävään rahapolitiikkaan myös Orpon hallituksen sopeutustoimiin.

1/3

Ensimmäinen arvio kirjastamme on julkaistu! Sampo Varjonen mukaan "Ideat yhteiskuntapolitiikassa (2025) on ensimmäisenä ja ainoana suomenkielisenä ideatutkimusta perusteellisesti kokoavana yleisesityksenä uraauurtava teos." 🙏

journal.fi/poliittinent...

Uusista sosiaaliturvan heikennyksistä keskusteltaessa on tärkeää muistaa, että lapsiperheköyhyyden ennustetaan kasvavan jo 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten myötä jyrkästi. Suomi tunnetaan kansainvälisesti vähäisen lapsiperheköyhyyden maana, mutta onko näin myös jatkossa?

Ilmeisesti VM:n johdosta on taas linjailtu, että a) lisäsopeutuksiin on valmistauduttava jo tällä kaudella ja b) ne on tehtävä ensisijaisesti menosopeutuksena. Ensinnäkin lisäsopeutusten tekemistä pitäisi "tuntemattoman jarrun" olosuhteissa välttää viimeiseen asti. 1/x

Russian threats push Finland past EU deficit cap – DW – 12/01/2025 Finland cut reliance on Russian energy and closed the shared border after the Ukraine war, erasing €12 billion in trade. The shocks deepened the Nordic nation's deficit, already strained by defense an...

“Around a third of our workforce is dependent on government funding, and constant fiscal consolidation leaves them fearful of cuts," UTAK's Lauri Holappa told DW. www.dw.com/en/russian-t...

”Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää kotimaan heikkoa kysyntää suurimpana haasteena yritystoiminnalle.”

yle.fi/a/74-20196811

Utakin lausunto velkajarrulaista – UTAK Velkajarrulla on merkitystä erityisesti heikon talouskasvun olosuhteissa.

UTAK lausui velkajarrulaista valtiovarainvaliokunnalle. Velkajarru ei ole perusteltu, koska se kasvattaa finanssipolitiikan kiristysvaateita laskusuhdanteessa. Toisin sanoen se voimistaa talouspolitiikan myötäsyklisyyttä. utak.fi/utakin-lausu...

This Reuters article examines Finland's dire unemployment situation. In the article, UTAK`s Lauri Holappa "pointed to simulations suggesting the fiscal consolidation measures could have even led to an increased public debt rate." www.reuters.com/business/fin...

YouTube video by Kansan Uutiset Tämän vuoksi VTV:n miljardimoka on vakava ja millaista on vasemmiston talouspolitiikka

VTV:n toiminta osoittaa hienosti, kuinka paljon valtaa finanssipolitiikan valvojalla lopulta onkaan. Vasemmistoliitolla on selkeä talouspoliittinen linja (talouskurin vastainen), mutta saako sillä ikinä päätösvaltaa Suomessa? Tätä ja vielä enemmänkin uudessa RTP-jaksossa.

#podcast

Utakin lausunto 2026 talousarviosta Syynä talouden uuteen heikentymiseen on väärin ajoitettu ja liian suuressa mittaluokassa toteutettu finanssipolitiikan kiristäminen.

Utak pääsi lausumaan valtiovarainvaliokunnalle vuoden 2026 talousarviosta. Tutustu lausuntoon täältä: utak.fi/utakin-lausu...

Tukiko Marinin hallitus suhteettomasti kuntataloutta? Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi, että näin ei välttämättä ole.

Väitöskirjatutkija Aatu Puhakka arvioi, että Marinin hallituksen tuki ei ollut välttämättä liiallista, kun huomioidaan kuntatalouden alijäämäisyys, valtionosuusuudistus ja kuntien lakisääteiset tehtävät.
utak.fi/tukiko-marin...

Mitä ihmettä EU:n ”tarkkailuluokalle” joutuminen tarkoittaisi Suomelle? Viisi kysymystä ja vastausta Liiallisen alijäämän menettely olisi tutkijoiden mukaan Suomelle enemmän ”kirjeenvaihtoa” kuin taloussanelua. Silti kyseessä on Suomen päättäjille herätys.

UTAKin Lauri Holappa on yksi asiantuntijoista Ylen jutussa, jossa selvitetään mitä EU:n tarkkailuluokalle joutuminen tarkoittaisi. yle.fi/a/74-20194923

Are you interested in European macroeconomic, industrial, and climate policies? If so, take a look at the new European Macro Policy Network website, which introduces the people and the work of our European network. empn.eu

EMPN-verkostollamme on uudet verkkosivut. Käy tutustumassa eurooppalaisten kollegoidemme työhön osoitteessa: empn.eu.

Veropäivän debatti: Veropolitiikka huipputulojen takana? | Politiikkaradio Verottaja julkaisi tiedot suomalaisten tuloverotuksesta vuodelta 2024. Mitä veropäivän tilastot kertovat Suomen verojärjestelmästä ja suomalaisten tuloeroista? Mikä rooli politiikalla ja veropäätöksi...

"Suomen verojärjestelmä ei ole enää kokonaisuudessaan progressiivinen". UTAKin toiminnanjohtaja Lauri Holappa keskusteli eilen Politiikkaradiossa Suomen verojärjestelmästä Tuomas Matikan ja Heikki Pursiaisen kanssa. areena.yle.fi/1-76201434